Huimaus, ahdistus ja paniikki voivat muodostaa kierteen, jossa kehon tuntemukset herättävät huolta, huoli lisää kehon vireystilaa ja voimistuneet tuntemukset puolestaan lisäävät pelkoa.
Tässä kerron siitä, miten tätä kierrettä voidaan lähestyä lyhytterapian ja keho–mieli-työskentelyn avulla.
En tee lääketieteellisiä arvioita tai diagnooseja enkä hoida huimauksen fyysisiä syitä. Uusi tai muuttunut huimaus on aina tärkeää arvioida terveydenhuollossa.
Kun huimauksen tunne alkaa merkitä vaaraa
Kehossamme ja tasapainossamme tapahtuu jatkuvasti pieniä muutoksia, joihin emme tavallisesti kiinnitä huomiota.
Voimakkaan tai pelottavan huimauskokemuksen jälkeen tilanne voi muuttua. Pienenkin epävakauden huomaa herkemmin ja mieleen saattaa nousta nopeasti ajatus:
Mitä jos tämä alkaa taas?
Ajatus voi käynnistää kehon stressireaktion. Sydän alkaa ehkä lyödä nopeammin, hengitys muuttuu, lihakset jännittyvät ja huomio siirtyy entistä enemmän siihen, mitä kehossa tapahtuu.
Nämä tuntemukset voivat puolestaan tuntua huimauksena, epävakautena tai omituisena olona.
Näin voi syntyä itseään vahvistava kehä:
huimaus → pelko → kehon vireystilan nousu → lisää kehon tuntemuksia → lisää huolta ja huimausta.
Tämä ei tarkoita, että huimaus olisi kuviteltua tai että kaikki huimaus johtuisi ahdistuksesta. Kyse on siitä, että keho ja mieli vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa.
Huimaus paniikin yhteydessä
Myös paniikkiin voi liittyä voimakkaita fyysisiä tuntemuksia.
Huimauksen tai epävakaan olon lisäksi voi tulla sydämentykytystä, vapinaa, hengityksen muutoksia tai tunnetta siitä, että oma keho tai ympäristö tuntuu oudolta tai epätodelliselta.
Kokemus voi olla hyvin pelottava, etenkin silloin, kun ei tiedä, mitä itsessä tapahtuu.
Siksi yksi tärkeä askel voi olla opetella tunnistamaan oma paniikin ja pelon kehä.
Kun kehon reaktioille alkaa löytyä sanoja ja niitä oppii ymmärtämään, niitä ei välttämättä tarvitse enää säikähtää samalla tavalla kuin ennen.
Kun elämä alkaa rakentua oireen ympärille
Huimauksen tai paniikin jälkeen on hyvin luonnollista yrittää estää saman kokemuksen toistuminen.
Saatat huomata esimerkiksi:
- tarkkailevasi sykettä, hengitystä tai tasapainoa
- istuvasi nopeasti alas, kun tunnet olosi epävarmaksi
- pysytteleväsi kaupassa lähellä uloskäyntiä
- suunnittelevasi autoillessa reitit sen mukaan, mistä pääsee tarvittaessa nopeasti pois
- vältteleväsi yksin liikkumista tai lähteväsi liikkeelle vain turvallisen ihmisen kanssa
- pitäväsi jatkuvasti mukana asioita, jotka tuovat turvaa
Näissä toimintatavoissa ei ole mitään outoa. Ne ovat yrityksiä suojautua uudelta pelottavalta kokemukselta.
Hetkellisesti ne voivat tuoda helpotusta. Jos niiden määrä kuitenkin kasvaa, ne voivat samalla vahvistaa kokemusta siitä, ettei tilanteesta selviä ilman varmistelua.
Työskentelyssä ei siksi lähdetä poistamaan kaikkia turvaa tuovia asioita kerralla. Tavoitteena on vähitellen rakentaa kokemusta:
Minä pystyn olemaan tässä, vaikka kehossani tuntuisi hetken epämukavalta.
Kehon kanssa ei tarvitse taistella
Keho–mieli-työskentelyn tavoitteena ei ole kontrolloida jokaista kehon reaktiota eikä saada huimausta väkisin katoamaan.
Päinvastoin harjoittelemme vähitellen sitä, ettei jokaiseen tuntemukseen tarvitse tarttua.
Työskentelyssä voidaan esimerkiksi:
- harjoitella rauhallista ja luonnollista hengitystä ilman pakottamista
- suunnata huomiota pois jatkuvasta oireiden tarkkailusta ympäristöön ja meneillään olevaan tekemiseen
- tunnistaa kehon jännittymistä ja opetella päästämään siitä vähitellen irti
- vahvistaa turvallisuuden tunnetta kehossa
- harjoitella olemaan epämukavan tuntemuksen kanssa ilman välitöntä tarvetta päästä siitä eroon
Harjoitukset ovat pieniä ja arkeen sovitettavia. Niillä ei korvata huimauksen lääketieteellistä tutkimusta tai hoitoa.
Mielen kanssa voidaan työskennellä samaan aikaan
Lyhyterapiassa voimme tarkastella esimerkiksi:
- missä tilanteissa pelon ja huimauksen kierre tavallisesti käynnistyy
- millaisia ajatuksia kehon tuntemukset herättävät
- mitä alat tehdä silloin, kun pelkäät huimauksen tai paniikin alkavan
- mitkä asiat tuovat hetkellistä turvaa, mutta samalla ehkä kaventavat elämää
- miten voisit vähitellen palata tilanteisiin, joita olet alkanut vältellä
- miten uni, kuormitus ja palautuminen vaikuttavat omaan vointiisi
Tavoitteena ei ole opetella ajattelemaan, ettei mitään pahaa koskaan voisi tapahtua.
Tavoitteena on vahvistaa luottamusta siihen, että sinun ei tarvitse pelätä jokaista kehossasi tapahtuvaa muutosta.
Miten työskentely etenee?
Aluksi pysähdymme sinun tilanteesi äärelle ja hahmotamme yhdessä, miltä huimauksen, ahdistuksen tai paniikin kierre näyttää juuri sinun arjessasi.
Sen jälkeen etsimme pieniä käytännön keinoja, joita voit kokeilla tapaamisten välillä.
Työskentelyni on ratkaisukeskeistä. Menneisyyttä voidaan tarkastella silloin, kun se auttaa ymmärtämään nykyhetkeä, mutta emme jää etsimään loputtomasti syytä sille, miksi näin tapahtui.
Kysymme ennen kaikkea:
Mikä voisi auttaa sinua ottamaan seuraavan pienen askeleen kohti tavallisempaa ja vapaampaa arkea?
Tapaamiset toteutuvat verkossa iltaisin ja viikonloppuisin.
Milloin lääkäriin?
Huimauksella voi olla monia syitä, minkä vuoksi uusi tai selvästi muuttunut huimaus kuuluu terveydenhuollon arvioitavaksi.
Minä en tee lääketieteellisiä arvioita tai diagnooseja, eikä lyhytterapia tai keho–mieli-työskentely korvaa lääkärin tutkimusta, hoitoa tai muuta terveydenhuollon kuntoutusta.
Kierrettä voi oppia tunnistamaan – ja vähitellen purkamaan
Kun huimauksen, pelon ja paniikin kierre on jatkunut pitkään, se voi tuntua automaattiselta.
Siksi muutoksen ensimmäinen askel ei välttämättä ole oireesta eroon pääseminen.
Se voi olla jotain pienempää:
huomaan, mitä minussa tapahtuu, ymmärrän reaktiotani enkä enää säikähdä sitä aivan samalla tavalla.
Siitä voi vähitellen alkaa rakentua uudenlainen luottamus omaan kehoon ja siihen, että elämässä on jälleen tilaa muullekin kuin oireiden tarkkailulle.

